sunnuntai 10. joulukuuta 2017

MUISTOJENI NUKKEKOTI - THE DOLLHOUSE OF MY MEMORIES



Iso kaappinukketaloni - MUISTOJENI TALO - on ollut taas pitkään muutoksen kourissa. Olen maalannut kaikki seinät pastellin sävyillä uudelleen. Tapetteja en ole tällä kertaa käyttänyt lainkaan. Valaistuksen olen toteuttanut  pelkästään led-valoilla. Aikoinaan kyllä aloin asentaa sähkövaloja johtoineen, mutta se osoittautui minulle liian haasteelliseksi. Niinpä päädyin ledeihin ja olen tosi tyytyväinen. Tietysti valojen sytyttämisessä ja sammuttamisessa on enemmän vaivaa. Mutta eipä tuo haittaa. Seinä- ja kattolamput ovat kiinni magneeteilla, joten ne voi ottaa helposti käteen ja sytyttää siinä.


Kuvassa vain murto-osa talon lampuista.

Talo on täynnä muistoja vuosikymmenien varrella kohtaamistani iloista ja suruista, juhlasta ja arjesta. Erilaisista minulle tavalla tai toisella tärkeistä tapahtumista, perheestäni, vanhemmistani, lapsuudestani,  aikuisuudestani, ystävistäni... Ja talo täydentyy jatkuvasti. Viimeisin löytöni on Tallinnasta  kaunis metallinen kynttilänjalka nukkekodin kappeliin kastekynttilää varten.

Ensimmäisenä esittelen ruokahuoneen, joka on täysin valmis - tällä erää. Huoneessa on paljon muistoja: isoäitini hopeinen sormustin  viinikuulerina (sitä täytyi vähän muotoilla vasaralla, jotta pysyy pystyssä),  tarjoilupöytä Tukholmasta ensimmäisiltä nukkekotimarkkinoiltani ikinä (innostukseni hypähti pilviin matkan seurauksena),  matto Pariisin ihanalta kirpputorilta Porte Clignancourtissa (silloin ostin sen vain koska pidin siitä. Myöhemmin huomasin, että sehän on hyvä matto). Seinällä  ensimmäinen ristipistominini. Osa huonekaluista ja pikkuesineistä hyvältä ystävältäni Pirkko-Liisalta.  Kukat luonnollisesti omaa käsialaani ja valmistettu Pascale Garnierin upeista materiaaleista. Ruokapöydän tuoleineen olen hankkinut aikoinaan Minimaailmasta, maalannut sen jälleen kerran ja päällystänyt tuolit vaalean vihreällä silkillä sekä punonut niihin nyörit  mieheni suosiollisella avustuksella.  Kaikki lamput ovat ledejä.



Oikealla seinällä oleva hopeinen tarjotin on sekin lahjana saatu. Alla oleva kaunis lasikannu laseineen on muisto Farumista Tanskasta. Siellä saksalainen lasinpuhaltajamestari puhalsi minipilleillä monenlaisia miniatyyrejä meidän ihmetellessämme vieressä.
 Läheiseni ja monet ystäväni tietävät minulle tärkeästä harrastuksestani ja täydentävät usein kokoelmiani. Kiitos heille siitä.


Koska nukkekotini on kaapissa, olen laittanut väliseinät niin, että hyllyjen etureunaan jää ikäänkuin ovi. Kuten huomaat, vieressä oikealla pilkistää nukkekotini keittiö.
 Valmiina on myös kappeli. Viimeisin löytöni on Tallinnasta kaunis metallinen kynttilänjalka kastekynttilää varten.  Uusi kastemaljakin on jo paikoillaan. Kauniin pienen käsinmaalatun  ikonin on mieheni hankkinut juuri tätä varten.  Ikoni vasemmalla seinällä on lahja eräältä ystävältäni. Liikuttavat virsikirjat on tehnyt tyttärentyttäreni 5-vuotiaana. Samoin alttaripöydän tulitikkurasioista ja pitsistä.  Ja mitään  en vaihda. Kirkkoharmoni on mieheni saamaa lahja ystävältämme. Lattialla oleva silkkimatto on muisto Dubain matkalta ja hankittu määrättyyn huoneeseen. Tosin silloin ei vielä ollut tietoakaan siitä, että joskus talossa on kappeli! Tuolit ensimmäisestä aikuisnukkekodistani 70-luvun alusta.Virsitaulussa on häävirtemme 135. "Jumala loi auringon kuun..."



Näissä kuvissa muistoni elävät konkreettisissa pienoismalleissa. Tämä on minulle todella merkittävä tapa elää nukkekotielämää. Ja mikä ihaninta, myös mieheni elää tätä kanssani.

lauantai 28. lokakuuta 2017

Vapusta Halloweeniin



Niin on aika vierähtänyt, että viime Vappuna näyttää olleen minun viimeinen postaukseni. Minien tekeminen on ollut pitkään tauolla. Ainoastaan kukkia olen tehnyt ja vasta nyt Kurpitsjuhlaa varten innostuin muovailemaan. Kyllä olikin kivaa.











sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

maanantai 21. marraskuuta 2016

TULIAISIA MILANOSTA ITSELLE JA YSTÄVILLE


Milanosta nukkekotimaailma Cosediunaltromondosta löysin ihania tuliaisia. Massasta muotoillut hennot ruusut viehättivät silmää, koska itse en ole perehtynyt massakukkien tekemiseen.


Antiikkiset metallikulhot kirsikkoineen ovat myös em nukkekotikaupasta.


Herkät, amerikkalaisen taiturin nuket niinikään.



Myymälän laatikot ja kaapit olivat varsinainen aarreaitta. Vasemmalla olevia hajuvesipullojakaan en voinut vastustaa. Ja lasipurkkejakin oli kaikenkokoisia!


Mikäli ymmärsin oikein oikeanpuoleisen letin mallisia "suikeita" pikku tomaatteja kasvaa Italiassa vain määrätyillä alueilla, joissa on erityistä mustaa multaa.


Muranosta löytyi mini kokoisia, erivärisiä ja -muotoisia puhallettuja pulloja hylly kaupalla. Ja minä ostin vain kaksi, vaikka ne jos mitkä olisivat olleet ihania tuliaisia. Ja hintakaan ei ollut kuin muutaman euron.



Tyttärentyttäreni sai tuliaisiksi ballerinan muistoksi siitä, että spagaatti sujuu jo mallikkaasti. Mieheni soitinta ei olekaan sitten vaikeata arvata.


Ja lopuksi: legoista näyttää saavan ihan mitä vain.


Leppoisaa loppusyksyä!

maanantai 7. marraskuuta 2016

COSEDIUNALTRO MONDO - MINIATYYRIKAUPPA MILANOSSA



Milanossa, osoitteessa Via Solari 12, on ihana nukkekotikauppa. Mikäli muistan oikein sinne pääsee päärautatieasemalta raitiovaunulla nro 5. Vietin siellä pari tuntia ihaillen ja ihmetellen. Ja mieheni istui ulkopuolella seuraillen italialaisten elämää. Välillä hän pistäytyi sisää sanoen: "Ei mitään kiirettä. Tämähän oli meidän tämän päiväinen pääkohteemme." Oi kuinka helpottavaa!



Vitriinit olivat pullollaan toinen toistaan huikeampia minejä. Paljon kyllä sellaista, mitä meidänkin nukkekotikaupoistamme löytyy, mutta runsaasti kaikenlaisia erikoisuuksia.  Eniten minua ihastuttivat kaikki käsintehdyt kukat (ei kai nyt yhtään ihme!!!), ruoat, leivonnaiset, hienot amerikkalaisen nukketaiteilijan tekemät nuket yms. Näihin palaan seuraavassa postauksessani.


Viehättävä omistaja ihastui Suomen terveisistä ja vaivojaan säästämättä esitteli minulle valikoimaansa.


Pihvitomaatteja ja motzarellaa...


Joulutähtiä, massasta tehtyjä ruusuja, vihanneksia ja  hedelmiä...


Pienen puodin yläkerrassa työskenteli itse mestari. Carina, jonka taitavista käsistä monet minit olivat lähtöisin. Suloinen, hymyilevä ja kovin ystävällinen Sri Lankalainen nainen.


Yhtenä mielenkiintoisena yksityiskohtana minulle esiteltiin käsintaotut tähän kauppaan varta vasten tilatut hellat. Todella hienoja irtilähtevine keittolevyn renkaineen jne.



Oliiveja, kirsikoita, erilaisia leivonnaisia...


Paljon oli ihanaa nähtävää, mutta valitettavasti hinnat olivat aika kovia, joten ostoksia tuli tehtyä harkiten. Niihin palaan myös seuraavassaa postauksessani.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

LASINEN MINIATYYRIPUUTARHA MURANOSSA JA MUITA IHMEELLISYYKSIÄ




Syksyisellä Italian matkalla näimme tällaisen ihmeellisyyden Venetsiassa Muranon saarella: kauniin ja herkän lasisen miniatyyripuutarhan Muranon lasimuseossa. Jokainen pienikin yksityiskohta oli lasia ja todella taidokkaasti toteutettu. Pienen pienet maljakot ja monet muut olivat suupuhallettua lasia. Ihailijoita oli vain niin paljon, että oli vaikeata päästä lähelle ottamaan kuvia.







Toisaalla kaupungin näyteikkunoissa olivat lasinen puhallin- ja kokonainen sinfoniaorkesteri.





Lasisia joulukuusia...


Taidokkaasti maalattuja miniatyyrejä...



ja kauniita ja kalliita, timantein koristeltuja miniatyyrilaukkuja kaulakoruiksi.